Balilta kesti reilu 3 tuntia päästä Singaporeen, 4 tunnin odotus kentällä ja yötä vasten 9 tunnin lento Christchurchiin. Tällä kertaa varasimme Singaporen kentällä majoituksen etukäteen Thomas's Hotelista aivan kaupungin keskustasta. Viimeistään tässä vaiheessa sai heittää hyvästit Aasian opiskelijaystävällisille hinnoille (hostelliyöt tästälähin 25-30 dollaria eli vajaa 20€ per naama ja muutenkin hintataso hyvin suomalaista). Perillä Seelannissa odotti melkoinen kulttuurisokki, sillä tunnelma oli vähän kuin olisi tullut takaisin Suomeen. Viileä kesätuuli, siistiä ja ei yhtään kaupustelijaa. Ihmisiä ei juuri missään.
Ensimmäisenä päivänä kävimme katsastamassa kaupungin puutarhan, joka oli erittäin vaikuttava kokemus(Sanna vanhana viherpeukalona oli aivan pähkinöinä). Paikka tuntui lähes omalta takapihalta, koska juuri missään ei kielletty ihmistä tekemästä asioita. Sai koskea, kävellä ja haistella!
Bussi keskustaan löytyi helposti ja asuntokin pienen kävelymatkan päässä. Christchurch on kuuluisa siitä, että muutama vuosi sitten maa järisi Uudessa Seelannissa, jolloin kaupungin keskusta tuhoutui suurelta osin ja loppu vaurioitui käyttökelvottomaksi. Parin vuoden uudisrakentamisen jälkeen kaupungissa näkyy edelleen runsaasti suljettuja kiinteistöjä ja tieosuuksia mutta tunnelma on kuitenkin positiivinen. Keskustaan on pystytetty väliaikainen "parakkiostari" (RE-START nimeltään, oikeasti) ja teräslaatikoissa on kaikkea kunnallisista palveluista kaupalliseen hörhötykseen. Ja ihmiset ovat erittäin mukavia!
Hostellimme oli myös kärsinyt maanjäristyksestä. Kun saavuimme rinkkoinemme mestoille, omistaja (joka muuten on työskennellyt mm. Levin lomakeskuksessa) kertoi, että paikka oli ollut auki vasta 6 päivää lähes 3 vuoden kiinniolon jälkeen. Remonttia jatkettiin edelleen, onneksi huoneemme ja yhteiset tilat olivat hyvässä kunnossa. Tilava ja hyvin varusteltu keittiö oli myös asukkaiden käytössä ja pääsimmekin/jouduimme pitkästä aikaa laittamaan omat mätöt ulkona syömisen sijaan.
Ensimmäisenä päivänä kävimme katsastamassa kaupungin puutarhan, joka oli erittäin vaikuttava kokemus(Sanna vanhana viherpeukalona oli aivan pähkinöinä). Paikka tuntui lähes omalta takapihalta, koska juuri missään ei kielletty ihmistä tekemästä asioita. Sai koskea, kävellä ja haistella!
Alusta asti suunnittelimme vuokraavamme ajoneuvon Uuden Seelannin tutkimista varten. Niin tekevät monet muutkin ja etenkin matkailuautojen puolella sold out oli hyvin yleistä kun tutkimme liikkeiden nettisivuja. Päädyimme kuitenkin ottamaan tavallisen henkilöauton, koska keskustelupalstoilla monilla oli mielipide siitä, että matkailuauto tulee kalliimmaksi vaihtoehdoksi ja Uuden Seelannin lakipykälät ovat rajoittaneet huomattavasti vapaata leiriytymistä. 2007 vuoden Ford Focus 2 litran koneella lähti sitten paikallisesta liikkeestä(Apex) matkaan 22 vuorokaudeksi ja yhteensä täyden vakuutuksen kanssa hinnaksi tulee noin 1300 Uuden Seelannin dollaria(vajaa 800 euroissa). Polttoaine näyttää maksavan 2,27 NZdollaria litralta. Niin ja auton väri on siis punainen.
Koeajon suoritimme tänään(12.1.2014) Akaroan kaupungissa noin 80 km Christchurchista länteen Banksin niemessä(peninsula). Tuukan on määrä saapua huomenna, jolloin lähdemme jatkamaan matkaa, näillä näkymin Lake Tekapoon. Auto tuntui hyvältä, 2 kuukauden tauko ajamisessa ei ole ehtinyt ruostuttaa kuljettajaa ja yllättävän nopeasti sopeutuu ajamaan väärällä puolella katua, ratin ollessa väärällä puolella ja vielä väärällä kädellä vaihtamaan vaihteita. Matka Akaroaan oli paikoin hyvinkin mutkaista serpentiinitietä, sillä meidän täytyi ylittää pieni(ad 500 m merenpinnasta) vuorijono, päästäksemme kyseiseen satamakaupunkiin. Matkaa hidasti myös useat pysähdykset, sillä näköalat olivat ajoittain niin mahtavat, ettei ajamisesta yksinkertaisesti tullut mitään. Akaroa itsessään on hyvin pieni kaupunki, jonka vetonaulana toimii viihtyisä rantakatu, jota reunustavat 1800-luvun vanhat rakennukset. Yhdeksi iltapäiväksi riitti mukavasti aurinkoa ja nähtävää!
Tällasta... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti